Siitä on yks vuosi kun..

torstaina, huhtikuuta 28, 2016




Vappu on mulle ja poikaystävälle erityinen päivä, ei niinkään sen perinteisessä juhlamerkityksessä, vaan sen takia, koska vuosi sitten samaisena päivänä muutettiin meidän nykyiseen kotiin. Vuosi on mennyt ihan käsittämättömän nopeasti ja oon odottanut jokaista vuoden aikaa aina uudella innolla miettien, miltä meidän koti näyttää lumihiutaleiden leijaillessa ikkunassa, tai kesäauringon valaistessa vaaleat huoneet.

Oon nauttinut joka hetkestä täällä kodissa, natisevista lautalattioista, naapurin hellyttävästä mummosta, sisäpihan kukkaistutuksista, korkeista huoneista, rappukäytävällä leijailevista ruuan tuoksuista ja ennen kaikkea siitä tunnelmasta, mikä tästä asunnosta tekee just meidän kodin. Se tunne tuli niin voimakkaasti mulle jo siinä vaiheessa, kun tultiin eka kertaa kattoon asuntovälittäjän kans tätä asuntoa. Salaa pelkäsin, että mitä jos joku muu viekin tän meidän nenän edestä. Mutta toisin onneksi kävi ja tästä asunnosta tuli meidän koti.

Ollaan vietetty monenlaisia juhlia täällä kodissa, mutta viralliset tuparit ystäville on vielä odottaneet tuloaan ja nyt kodin vuosipäivänä ajateltiin olevan enemmän kuin hyvä hetki niille juhlille. Siihen samaan syssyyn ja vielä merkittävämpänä juhlan aiheena juhlitaan kuitenkin meidän kihlajaisia.





Tammikuun ekana päivänä Dominikaanisessa Tasavallassa poikaystävä meni ja kosi mua. Toisella puolella maapalloa, ihanan rakkauden täyteisenä hetkenä illan pimetessä. Se hetki on edelleen lämpimästi mielessä ja sormus siitä kauniina muistona sormessa. Mutta nyt halutaan päästä juhlistamaan virallisesti myös lähimpien ystävien kesken tätä tapahtumaa, niin päätettiin yhdistää nää vuoden sisään kaks meille merkittävää tapahtumaa.

Vappu on siitä helppo juhlapäivä, että ruokia ei tarvi niin paljon suunnitella, kun totta kai halutaan tarjota niitä perinteisiä vappuherkkuja. Oon tässä viikon mittaan yrittänyt iltaisin valmistella koristeita ja miettiä valmiiks muita valmisteluja, mitä pitää hoitaa ennen lauantai-iltaa. Vieraita tulee reilut parikymmentä, ihana saada tärkeitä ihmisiä juhlistamaan vappua, meitä ja meidän 1-vuotiasta kotia.




Kuvissa näkyy jo vähän vappujuhlien kattausta, joita askartelin, vielä puuttuu ruuat ja jotain naamareita valokuvia varten. En tiedä, miten nuo kaikki ehditään lauantaihin mennessä, mutta jostain sitä virtaa aina löytyy. Makuuhuoneen ovessa roikkuu myös mun mekko vapulle. En malta odottaa, että pääsen käyttään sitä! Ihana pukea jotain keväistä ja hempeää talvisten tummien värien tilalle.

Ihanaa ja poksuvaa vappua kaikille teille siellä!!


-Nina


0

Love them to bits

keskiviikkona, huhtikuuta 27, 2016






Viime viikonloppu sisälsi niin paljon naurua, ihania hetkiä, halauksia ja hyvää yhdessä oloa ystävien kanssa, että niistä hetkistä riittää pitkäksi aikaa vielä hymyä. Totaalinen rentoutuminen ja keskittyminen pelkästään yhdessäoloon ja mukavaan tekemiseen tekee niin hyvää. Tuntuu, että arki on ollu viime aikoina liiankin kiireistä, tai aikaa ja energiaa ei oo vaan riittänyt tollaseen pieneen irtiottoon.

Tytöt tuli mun luo Oulusta perjantai iltana ja ehdittiin viikonlopun aikana kuluttaa aikaa meillä herkutellen, kaupungilla kierrellen ja lauantaina käytiin myös Indiedays Blog Awardseissa, mikä oli mulle ensimmäinen kerta näissä kekkereissä. Bileet järjestettiin Kattilahallissa, Suvilahdessa. Tykkäsin paikasta tosi paljon. Tollanen korkea, tehdasmainen tila sopii mun mielestä mainiosti bileisiin, tilassa riitti happea ja paikka oli avara ja viihtyisä. Ruoka oli mun mielestä tosi hyvää ja ilta kului mukavasti tyttöjen kanssa höpötellen ja valloitettiin ennen lähtöä jopa tanssilattiakin. Iltaa jatkettiin sitten Teatterilla, jossa viihdyttiin loppuun asti.







Täytyy myöntää, että maanantaina hieman väsytti ja viikonlopun menot tuntui kropassa, mutta hetkeäkään en vaihtais. <3 Ja kiitos Indiedaysille mahtavasta Inspiration päivästä ja Blog Awardseista!

Kirjottelen myöhemmin lisää Inspiration Daysta ja illanvietostakin Indiedaysin bileissä, sekä mun vierailusta L'Oréalin pisteellä, missä sain apua illan kampaukseen.



-Nina

0

Welcome to my Makeup Closet

torstaina, huhtikuuta 21, 2016


Vaikka mun kasvomeikki näyttää yleensä huolitellulta ja yleisolemus muutenkin siistiltä, niin löytyy mullakin yks pahe siisteyden ja järjestyksen suhteen. Yks asia, mitä vähän tarkotuksella piilottelin tutustuessani aikoinaan poikaystävääni, oli mun kaaoksenomainen vaatekomero.

On aivan unelma omistaa erillinen huone vaatteille, jossa voi säilyttää vaatteita erilaisissa hyllyissä ja tangoilla lattiasta kattoon. Mutta toinen juttu on sitten se, pysyykö vaatepinot ja järjestys siltikään siistinä. Tunnustan, että oon mestari vetämään joka ikisen vaatekappaleen alas etsiessäni just sitä tiettyä mustaa paitaa niiden kymmenien muiden joukosta. Tai kokeilemaan ihan vaan varalta useampaa eri vaihtoehtoa ulos lähtiessä, jos se toinen, viides, tai kymmenes paita ois sittenkin parempi.

Sama juttu toistuu myös mun meikkilaatikossa. Kaikki on vähän sikin sokin, mutta kuitenkin niin, että löydän aina ne joka päivä käytössä olevat arkimeikit. Oon pitkään ihastellut meikkilokerikkoja, joihin meikit saa järjesteltyä ja eriteltyä siististi. Oon silti antanut meikkien ja kosmetiikan olla ihan rauhassa sekaisin laatikossa, vaikka se epäharmonia onkin aina vähän häirinnyt mua. Nyt sain vihdoin aikaiseksi tilata sellasen järjestystä helpottavan lokerikon myös itselleni. Jonkun verran hintoja ja malleja vertailtua päädyin tilaamaan Godmorgon -nimisen lokerikon Ikeasta.





Lokerikko on mun makuun ainakin tarvittavan iso ja siveltimetkin saa aseteltua omaan lokeroonsa, jonka voi nostaa pystyyn ja alta löytyy lisää säilytystilaa. Hintaa kyseisellä lokerikolla oli 14,99€, kun samankaltaisia lokerikkoja löytyi kaksinkertaisellakin hinnalla.

Ison lokerikon lisäksi tilasin yksittäisiä purkkeja, mitkä tuli kyllä saman tien kans käyttöön. Onhan tuo ero vanhan sotkulaatikon ja lokeroidun järjestyksen välillä aika silmiähivelevä. Oon tosi tyytyväinen, kun sain meikit järjestykseen, samalla ne tuli putsattua ja jotain vanhoja heitettyä roskiin. Jotain kevätsiivousvimmaa on kenties ilmoilla, sillä viime viikonloppuna pesin ikkunatkin. Toivottavasti tää sama energiaboosti jatkuu myös muiden kaappien ja nurkkien osalta.


Nuo ylläolevassa kuvassa olevat huulimeikit on ollu mun suosikit viimeaikoina. Hempeän pastellisia, karkintuoksuisia ja keväisiä sävyjä. Teen noista piakkoin oman postauksensa, jossa vertailen eri merkkien huulikiiltoja ja koostumuksia.

Ihanaa viikonloppua!


-Nina



0

Klassinen Ceasarsalaatti kanalla

keskiviikkona, huhtikuuta 20, 2016




Oon mukana Vaasanin ja Indiedaysin Sano se leivällä -kampanjassa, jossa osoitetaan toiselle tunteita ruualla arjen lomassa. Ensimmäisessä osuudessa kokeilin erilaisia levitteitä, joiden postaus löytyy täältä. Tähän toiseen ruokaan tuli idea ravintoloiden klassikkoannoksista, kun juteltiin poikaystävän kans viimeks ruokaa ostettaessa ulkona syömisen ja kotiruuan eroista.

Suomessa ulkona syöminen ei oo tunnetusti kovin edullista, varsinkaan jos haluttaa lähteä syömään pitemmällä kaavalla. Pikkuhiljaa ruokailukulttuuri onkin muokkautunut kukkarolle ystävällisemmäksi ja suosiossa on tällä hetkellä street food -ravintolat, helppoa ja hyvää pienemmällä rahalla ja kotoisemmassa ravintolaympäristössä ilman valkoisia pöytäliinoja.

Oon itse ehdottomasti enemmän tän street food -ruokaideologian kannalla, kun nyt ollaan nähty että halvemmallakin voi saada laadukasta ja hyvistä raaka-aineista valmistettua ruokaa. Festareilta tutut food truckit, ravintolapäivät ja kesällä kadulta mukaan napattu ruoka nautittuna puistossa voittaa mennen tullen fine dining meiningit.

En muistakaan, millon oltais viimeks käyty syömässä kalliimmin ulkona, kun mieluummin ollaan poikettu näihin tuttavallisempiin katukeittiöihin. Tästä lähti idea tuoda kotiin ravintolatunnelmaa, valmistamalla klassikko-annos ceasarsalaatti kanalla. Toinen tärkeä pointti tässä annoksessa on se, että mietin miten leipä vois olla osana ruoka-annosta. Ja krutongithan on olennainen osa perinteistä ceasarsalaattia.



Tein krutongit Vaasan vaalean täysjyvän taika -nimisestä runsaskuituisesta täysjyvävehnäleivästä, joka on laktoositonta, eikä sisällä mitään lisäaineita. Krutongit tuo rapeutta ja paahteista makua salaatin ja kanan joukkoon. Niistä saa tosi maistuvia käyttämällä eri mausteita. Tällä kertaa laitoin mausteeksi silputtua valkosipulia, basilikaa, suolaa, pippuria ja paprikajauhetta. Mausteet sekoitetaan öljyn kanssa kulhossa, jonka jälkeen leivästä leikatut palat pyöritellään mausteseoksessa ennen pannulla paahtamista.

Krutongit on valmiita, kun pinta tuntuu sopivan rapealta ja väri on kauniin ruskettunut. Valmistin krutongit ekana, jotta ne ehtii vähän rapeutua ja jäähtyä ennen syöntiä. Salaatin lisäksi annoksen proteiinipitoisuutta lisäämään leikkasin siivuiksi maustamattomia broilerin fileitä ja maustoin ne ennen pannulla paistamista samalla öljymausteseoksella, kuin krutongit.

Kastikkeena käytin turkkilaista jogurttia, jota sekotin revittyihin romaine-salaatin paloihin. Lisäsin salaattiin myös parmesanjuustoa, joka tuo syvempää makua muuten niin raikkaaseen salaattiin. Ceasarsalaatin ainekset on lyhykäisyydessään tosi toimivat; rapea salaatti raikkaan kastikkeen kanssa, voimakas parmesanjuusto, maukas kana ja rapeat krutongit vaan muodostaa tosi herkullisen kokonaisuuden.



Jos haluat voittaa itselles herkullisen, 40€ arvoisen herkkukorin, niin käy osallistumassa Vaasanin ja Indiedaysin Sano se leivällä kampanjaan instagramissa julkaisemalla omat leipäterveiset hastagein #sanoseleivällä , #jyväntaikaa ja @vaasan_leipomot . Leipäterveisillä voit osoittaa välittämisesi läheisille, pienillä teoilla arjessa on suurin merkitys.

Mä odotan jo innoissani tulevaa viikonloppua, silloin on nimittäin pari ihanaa ystävää Oulusta tulossa meille viikonlopuksi ja lauantai-illan kruunaa Indiedaysin gaala-ilta. Myöskin vappuna on tiedossa erityistä juhlaa, mistä kerron täälläkin varmasti tarkemmin!

Ihanaa viikon jatkoa,

-Nina

0

Pretty in pink

sunnuntaina, huhtikuuta 17, 2016



Vaaleanpunainen on aina ollu vaatteissa mulle suorastaan inhokkiväri, mutta jostain kumman syystä innostuin nyt kevään tullen tosta hempeästä pastelliväristä. Sen verran siis, että menin ja ostin tän yhden pinkin paidan. Paita on ihanan kevyttä kangasta ja pitkän mallinen, joten materiaalilla ja mallilla oli värin lisäksi suuri vaikutus siihen että tää paita päätyi mun vaatekaappiin.

Huomaan usein, että vaatteilla on iso vaikutus siihen, miten meikkaan. Tummien vaatteiden kans tekee helposti voimakkaamman silmämeikin, kun taas tällasen pastellisävyisen paidan kans riittää kevyempikin meikki.





Kevyen meikin kaveriksi sopii ilmavat ja rennot hiukset. Hiuksissa oli muutaman päivän vanhat kiharat ja meikissä käytin vaaleita sävyjä. En omista tällä hetkellä ollenkaan vaaleanpunaista luomiväriä, joten sipaisin Isadoran Face Sculptor paletin poskipunasta liikkuvaan osaan luomea pinkkiä. Kosmetiikkamarkkinoilla näkyy nykyään tosi paljon tällasia 3 in 1 paletteja tai esim. meikkikyniä, missä on kaks käyttötarkoitusta, jotka on mun mielestä tosi hyödyllisiä etenkin vaikka reissuun lähtiessä. Pinkin lisäksi käytin kulmaluulle ja alaluomelle vaaleaa helmiässävyä Naked:in paletista.

Huuliin laitoin vähän Victorias Secretin huulikiiltoa. Kiilto on tosi tahmeaa, ja kiiltävää, jos sitä laittaa kunnolla. Mutta vähemmällä määrällä saa jo vähän sävyä ja eloa huulien omaan väriin.

Hiukset pidin ihan rennosti auki, toinen kiva vaihtoehto ois ollu löysä nuttura. Ostin stockan hulluilta päiviltä Batisten hiuspuuteria, milla hiukset saa näyttämään ilmavilta ilman tupeerauksia. Batisten hiuspuuterissa on ihana kirsikan tuoksu, rakastan tollasia makeita tuoksuja hiustuotteissa.

Meikistä tuli kevyen raikas ja haalea pinkki toimi kivasti silmissäkin. Houkuttelis kokeilla pinkkiä tai liilaa myös tummemmassa silmämeikissä, lopputulos ois varmaan aika näyttävä.


2

Kupillinen Porvoota - Cafe Pos3

lauantaina, huhtikuuta 16, 2016





Porvoo pysyy edelleen mun kestosuosikkina, kun haluan päästä Helsingin ja keskustan kuhinasta nopeasti pois. Ne mukulakivikadut ihanien puutalojen ja putiikkien varrella vanhassa kaupungissa herää aina uudella tavalla eloon riippuen vuoden ajasta.

Tuntuu, että nykyään parhaat kahvilat löytyy niistä vähän vanhoista, ajan patinoimista rakennuksista ja tiloista, mitä ei oo vimpan päälle korkeavalkokiillotettu lattiasta kattoon. Kahvi maistuu parhaalle, kun lattia vähän natisee ja kahvila näyttää siltä, niin kuin se ois syntyny niille sijoilleen, ilman mitään rakennusprosesseja.



Viime Porvoon reissulla askeleet vei kahvilaan nimeltä Cafe Pos3. Kahvilasta löytyy just tuota tunnelmaa, 1700-luvun puutalon ajan patinaa kauniissa tiloissa ja syötävän hyviä herkkuja kahvin kaveriksi. Tälläkin paikalla oli tosin yks sama vaiva, mikä tulee esiin aina suosittujen ravintoloiden ja kahviloiden kohdalla. Paikan pöydät on haluttua tavaraa, mutta onneks meidän kolmihenkiselle seurueelle löytyi pöytä peremmältä kahvilasta. Ja pieni jonottaminenkin ois ollu niiden herkkujen arvoista.

Kaikki kahvilan syötävät on valmistettu ranskalaista leivontataitoa myötäillen avoimessa keittiössä. Kahvilassa panostetaan etenkin laatuun, perinteisiä vitriinituotteita ei oo tarjolla, vaan kaikki on valmistettu käsin. Myöhemmin keväällä on avautumassa myös uus ruokaravintola samaan kiinteistöön.

Cafe Pos3 on sen verran uusi tulokas Porvoon kahvilatarjonnassa, ettei siitä löytynyt arvosteluja edes foursquaresta, mutta uskon että kahvila on jo löytänyt paikkansa ihanan Porvoon kahvilatarjonnasta. Ja kun konseptin takana on Michelin-ravintolan entinen kokki Samuli Wirgentius, niin laadusta ei varmasti oo puutetta.

0
Sisällön tarjoaa Blogger.

INSTAGRAM - @ninassusanne

Translate