Uusi hiustenvärjäystyyli - Ecaille tekniikka

torstaina, maaliskuuta 31, 2016



Kävin alkuviikosta uudistamassa hiuksia ystäväni Parturi Kampaamo L´mouksessa. Mulla oli omat mielikuvat siitä, mitä halusin hiuksilleni tehtävän, eli päädyin pohdintojen jälkeen vaaleampaan latvaan ja luonnolliseen yleisilmeeseen. Tarkoituksena oli myös saada vanhojen raitojen tyvikasvu pois, jotka näkyy vielä tässä postauksessa.

Mun ajatukset sopi täydellisesti yhteen Sailan, mun kampaajan/ystävän suosittelemaan, uuteen ecaille-värjäystekniikkaan, mikä on tän kevään ja kesän juttu hiustrendeissä. Ecaille-tekniikka hiustenvärjäyksessä tarkoittaa pähkinänkuoressa ruskeiden hiusten asteittaista värjäystä. Ecaille ei tarkoita periaatteessa raidoitustekniikkaa, vaan tässä tyylissä yhdistellään pehmeitä värisävyjä vapaan käden tekniikalla hiusten latvoihin harjattuna.

Käytettyjä värisävyjä voi olla useampiakin, pähkinäisestä karamelliin ja hunajanvaaleaan. Lopputulos näyttää pehmeältä ja luonnolliselta sävyjen säteillessä kulloisenkin valon mukaan. Ecaille-värjäystyyli antaa tosi luonnollisen ja vivahteikkaan lopputuloksen ja sopii lyhyempäänkin hiusmalliin.

Värjäys alotettiin kirkastamalla mun omaa hiussävyä tyvestä Wellan ruskealla luonnonsarjan kestosävytteellä. Sävyte ei jätä niin voimakasta kasvurajaa, kuin kestoväri hiuksen kasvaessa ja ajan myötä myöskin haalistuu luonnollisesti kohti omaa, pohjalla olevaa hiusväriä.





Tyvivärin vaikuttaessa Saila alkoi erottelemaan vaalennettavia osioita hiuksista tasaisesti sieltä täältä niin, että vaalennusaine levitettiin sävytteen jatkeeksi latvaan asti. Väri levitettiin ecaille-tekniikan mukaisesti käsin, jotta lopputulos olisi luonnollinen, eikä "raitamainen".

Lopuksi, kun sävyte ja vaalennusväri oli levitetty haluttuihin osiin hiuksista, jatkettiin sävytettä hieman pidemmälle hiuksiin, osittain vaalennusvärin päälle, kohti latvaa, jotta liukuma vaalean latvan ja tumman tyven välillä olisi mahdollisimman luonnollinen.

Hiuksiin saatiin luotua siis useampia eri sävyjä, tummasta tyvestä, oman ruskean hiussävyn kautta vaalean eri sävyihin. Kampaamoon mentäessä mulla oli hiuksissa viime kesäkuussa värjätyt ylikasvaneet vaaleat raidat, joiden kasvuero hävis tän värjäyksen myötä. Tumma tyvi palautuu ajan myötä takas omaan hiussävyyn, mutta kaikinpuolin oon erittäin tyytyväinen lopputulokseen.




Tuo lettien teko oli aikamoista taiteilua kampaamokäsittelyn siloittamien hiusten kans. Tiedättekö sen tunteen, kun vastavärjätty ja kampaamossa hoidettu hius on niin liukas, että melkein odottaa sen hieman liikaantuvan, että sen sais paremmin kuriin? Saila käytti mun hiustenpesussa BPcare -tuotesarjan hoitoainetta, joka on tarkotettu erityisesti pitkille ja käsitellyille hiuksille. Sen lisäksi hiuksiin hierottiin saman sarjan Luxury Drops -öljyä mun kuivia latvoja kosteuttamaan. Pesuvaiheessa taitettiin vaalennettujen hiusten keltasuutta pois parin eri hopeasävytteen avulla.



Jatkossa tän hiusvärin päivittäminen onnistuu pelkällä tyvisävyn kirkastamisella, eikä kasvuero näy,
kun suurin värjäysoperaatio tapahtui hiusten latvaosassa. Raidat ja jyrkät värierot latvan ja tyven välillä jää todellakin kakkoseksi tän uuden tekniikan rinnalla. Ehdottomasti suosittelen ens kerralla kampaajaltanne pyytämään ecaille-tekniikalla tehtyä uutta, luonnollista ja trendikästä värjäystä!


-Nina

2

Tortillapitsa jauhelihatäytteellä

keskiviikkona, maaliskuuta 30, 2016


Välillä tulee tehtyä ruokaa vähän isompi satsi ja pari päivää sitä samaa syöneenä alkaa sama annos vähän puuduttamaan. Näin kävi viimeksi jauhelihakastikkeen kans ja oli pakko keksiä joku uus kaveri sille, kuin se sama spagetti, mitä olin jo syöny kastikkeen kans.

Jääkaapista löytyi pari tortillalättyä, tomaattimurskaa ja fetajuustoa, joista synty jauhelihatortillapitsa. Laitoin tortillalätyn pohjalle tomaattimurskaa pitsapohjan tapaan ja päälle jauhelihakastiketta ja fetajuustoa. Tortillalettu ei hajonnut kastikkeen alla ja reunoista tulee ihanan rapeat uunissa. Noin 15min 200c asteessa, ja tortillapitsa oli valmis.

Tää ruoka oli nopea ja helppo vaihtoehto ja tortillaletutkin sai kokeilusta kiitettävän arvosanan normaalia kevyempänä pitsapohjana. Eihän se samalta maistu, kuin oikea pitsa, mutta silti hauska yhdistelmä. Eikä ylijäämäruoka suinkaan jäänyt syömättä, vaan katos nopeasti tortillalettujen kans.



Ruuasta puheen ollen, Lunchie on uus sovellus kännykään, jolla pystyy tilaamaan ravintoloiden lounastarjoilusta ylijäävää, laadukasta ravintolaruokaa. Aplikaatio päivittää läheltä löytyvien ravintoloiden tarjonnan, joten voit ostaa samantien puhelimella haluamasi annoksen ja hakea sen.

En oo vielä ite kokeillu Lunchieta, mutta kuullut siitä pelkkää hyvää. Idea tän takana on ihan loistava, kun ravintoloiden lounastarjoilulta ylijäänyt ruoka meneekin kohtuuhinnalla jakoon, ihmisten ostettavaksi. Tää on just se vaihtoehto, kun ei jaksa töiden jälkeen alkaa tekeen ruokaa ja et innostu kaupan eineshyllyn tarjonnastakaan. Lunchien kautta saat esim. viidellä eurolla mukaan hyvää ja tuoretta ruokaa.


 -Nina

2

Better late than never

sunnuntaina, maaliskuuta 27, 2016



Jee, mä tein sein. Varasin kampaamoajan ystäväni taitaviin käsiin ja huomenna on the day. Oon maailman paras jahkailemaan hiusteni uudistamisessa ja siksi tää on enemmän kuin saavutus.

Viimeksi mun kutrit pääsi käsittelyyn vajaa vuosi sitten kesäkuussa, jolloin mulle laitettiin vaaleita raitoja oman hiusvärin joukkoon. Tästä pääset kurkkaamaan postaukseen aiheesta. Viime syksynä ennen joululoman matkaa olin jo lähellä istua taas kampaajan tuoliin, mutta se jäi, kun ei saatu mun ystävä-kampaajan kans aikatauluja natsaamaan.

Mun hidastahtisuus hiusten uudistamisessa johtuu siitä, että oon joskus nuoruudessani kovasti blondannut tukkaa, ja lukion alussa tajusin alkaa kasvattamaan niitä vetyperoksidin katkoneita hiuksia takaisin omaan väriin ja pituuteensa. Sen opettavaisen kokemuksen jälkeen oonkin ollut tyytyväinen omaan, keskiruskeaan ja pitkään hiusmalliin ja välillä vaan tehny pieniä muutoksia, kuten raitoja tai laittanu sävytettä.

Värjäyksellä saa hiuksiin ihanaa kiiltoa ja hehkua ja kyllähän se pienikin muutos piristää. Joten pyrin pitämään värjäykset hiuksissani aika minimissä, mutta kyllä mäkin aika ajoin kaipaan jotain uudistusta, vaikka oma väri onkin ihan kivan sävyinen.

Oon niin innoissani, että huomenna pääsen vähän uudistamaan tätä tukkaa, vaikka mietin varmaan ihan viimeseen asti, mitä näille hiuksille tehtäis. Vahvana suosikkina on latvojen asteittainen vaalennus, joka sopis luontevasti näihin jo olemassa oleviin, ylikasvaneisiin raitoihin. Toinen vaihtoehto, mitä mietin, olis lämpimän ruskea sävyte päälyosaan, mutta sen vois toisaalta tehdä kesän jälkeenkin lähempänä syksyä.

Kesä vaalentaa luonnollisestikin aina mun omaa, ruskeaa hiussävyä, joten tuo pieni vaalennus tuntuu aina luontevalta näin kesän lähestyessä. Mä puhun jo kesän tulosta, sillä eihän kesälomaan oo enää kuin kolme kuukautta, eli sama aika vuoden vaihteesta tähän hetkeen. Ja kuin nopeasti tää alkuvuosi on mennytkin, huh.





Nahkatakki - Vila
Laukku - Louis Vuitton Eva Clutch
Kengät - Zio
Aurinkolasit - Ray Ban Aviator

_______


Tänään oli niin kaunis ja aurinkoinen ilma, että uskalsin eka kertaa tälle keväälle ulos nahkatakissa, eikä palellut yhtään, vaikka tuulikin. Kuvista näkee aika hyvin mun oman hiussävyn ja pituuden. Mitasta ei varmaankaan juurikaan oteta pois, mitä nyt noita kuivia latvoja leikataan varmasti pari senttiä. Värjäyksen jälkeen yritän kunnostautua myös kosteuttavien hoitojen ja öljyn käyttämisessä, oon ollut ihan liian laiska niiden suhteen.

Seuraavia kuvia sitten uusilla hiuksilla, toivottavasti teillä on ollu rentouttava ja suklainen pääsiäinen. :)


-Nina

0

Ei mikään itsestäänselvyys

maanantaina, maaliskuuta 21, 2016











Välillä tulee niitä hetkiä, kun ihan oikeasti alkaa miettimään kaikkea, mitä omassa elämässä on kohdillaan. Kuinka onnelliseksi pienet asiat tekee, tai joku odottamaton, kiva yllätys. Kuinka paljon sitä oikeasti arvostaa niitä kaikkia tapahtumia, mitä saa ja joutuu kokemaan. Välillä se ikävämpikin tapahtuma saattaa tuoda sen tarvittavan pysähdyksen tai saada aikaan jotain positiivista.

Viime syksynä mun poikaystävällä repes yllättäen salilla treenatessa osa rintalihaksen olkapäähän kiinnittävistä jänteistä, joka vaati loppujen lopuksi leikkauksen, jotta revennyt lihas saatiin kiinnitettyä takas paikoilleen. Harmiton päivä, joka alkoi juuri niin kuin normaali arkipäivä voi alkaa, päättyikin illan salitreenin päätteeksi sellaiseen tilanteeseen, josta seurasi useamman kuukauden toipuminen, lähes puolen vuoden pituinen matka normaalikuntoiseen käden käyttöön ja lihaksen palautumiseen.

Usein sanotaan, että vasta kun sulta puuttuu jotain, osaat todella arvostaa sen olemassa oloa. Tuo lause pätee kaikessa merkityksessään kyseiseen onnettomuuteen. Yhtäkkiä, kun sulta viedään toimintakäytöstä toinen käsi, seuraavat urheilut siirtyy jonnekin hamaan tulevaisuuteen ja alat pikku hiljaa sulatella uutta arkea ilman toista kättä, on olo alkuun aika toivoton.

Nyt tilanne on jo ihan toisenlainen, käsi on parantunut loistavasti ja lihaskuntotreenit on päässy aluilleen. On niin tärkeää ajatella sitä aikaa taaksepäin, kuinka synkältä tilanne leikkauksesta paranevan käden kanssa alkusyksystä tuntui ja missä pisteessä ollaan kuitenkin nyt.

Tuo oli vaan yks esimerkki niistä asioista, mitä meille jokaiselle varmasti tulee elämässä eteen. Niitä tilanteita, jotka oikeasti pistää ajattelemaan, ettei mitään saa pitää itsestäänselvyytenä.






Viime viikonloppuna lähdettiin viettämään aikaa pariksi päivää ystävien mökille Karkkilan lähelle. Viikonloppuna oli ihan täydellinen keli ulkoiluun. Miten hyvää tekeekään päästä aina sillon tällön hetkeksi jonnekin luonnon lähelle, missä ainoat äänet on puissa laulavat linnut, tai kuusen oksalta tipahtava lumi. Ovesta ulos astuessa voit lähteä kävelemään jään päälle ja ihmetellä vaan, kuinka kaunista ja pysähtynyttä kaikki on.

Hyvä seura, ruoka ja tollanen ympäristö on just se mitä kaipaa kiireisen viikon jälkeen. Pari muutakin reissua on seuraaville viikonlopuille tiedossa, pääsiäistä lähdetään viettään Jyväskylään ja kuun vaihteessa mennään Ouluun.


Niitä odotellessa, energistä viikon alkua ihan kaikille sinne ruudun toiselle puolelle :)


0

Details and DIY from last saturdays outfit

torstaina, maaliskuuta 17, 2016



Löysin viime lauantain juhlia varten ihanan paidan Lindexin alesta, miettien, miks ihmeessä paita myytiin niin halvalla, vielä kun niitä näytti olevan ihan hirveästi jäljellä. No, se selvis, kun katse kiinnittyi paidan trumpettihihoihin. Oon viimeks yläasteella ollessani käyttänyt trumpetti-mallisia housuja ja sen jälkeen ei oo ollu niihin palaamista. Ehkä niistä levenevistä hihoista johtuen tää paita olikin tarjolla juuri alessa.

Poolokauluksinen pitsipaita kuitenkin  houkutteli sen verran paljon, että otin haasteen vastaan, ja päätin kaventaa hihat omin kätösin ennen ystävän valmistujais/synttärijuhlia. Kangas oli joustavaa, pitsimäistä trikoota, eli ei se helpoin ommeltava. Ompelukonekin multa löytyy, mutta laiskana en jaksanut lähteä hakeen sitä vintiltä, vaan ompelin hihat käsipelillä. Lopputuloksesta tuli yllättävän hyvä ja paita kesti käytössä koko illan ja toivottavasti myös monia edessä olevia käyttökertoja.. :)



Poolokauluksisen pitsipaidan kanssa käytin musta-valkoraitaista hametta mustien sukkahousujen kanssa. Asu oli siis varsin tummasävytteinen, mutta se oli kuitenkin nyt tähän hetkeen paras vaihtoehto ja tuntui myös mukavalta päällä läpi illan.

Hameen kangas on joustavaa ja samaan aikaan paksua, joten se pysyi napakasti paikallaan ja kangas näytti silti kevyeltä ja istui hyvin. Oon jotenkin uudestaan ihastunut hameisiin, silllä viime kesää ennen ostin aina ennemmin mekkoja. Hameiden kans on kuitenkin enemmän vaihtoehtoja ja yhdistelemällä erilaiseen yläosaan ja sukkiksiin niillä voi kivasti piristää myös arkivaatteita.

Meikissä halusin korostaa huulia tummalla sävyllä ja tehdä silmiin tarkat rajaukset, mutta jättää luomivärin kuitenkin vaaleaksi ja raikkaaksi. Myös vaaleilla sävyillä voi saada aikaan näyttävän lopputuloksen, kun kasvojen pohjustus on huoliteltu ja meikin yleisilme selkeä. Meikistä en selosta tässä sen enempää, vaan lupaan tehdä siitä postauksen erikseen.

Tumman asukokonaisuuden ja huolitellun meikin viimeisteli simppeli ponnarikampaus (jonka tutoriaalin oon tehnyt tänne) ja yksinkertaiset rengaskorvakorut. Olin tähän illan juhla-asuun tosi tyytyväinen, musta on värinä vaan niin tyylikäs ja aina toimiva juhlaan kuin juhlaan.



0

My Comfort Colors

maanantaina, maaliskuuta 14, 2016






















Laukku - Louis Vuitton Neverfull
Takki - Vero Moda
Kengät - Nike Air Max Thea
Aurinkolasit - Rayban

_______


Mun vaatekaappi muuttuu kummasti aika tummiin sävyihin talven aikana, harmaa, musta, beessi ja muut maanläheiset sävyt on vaan niin turvallisia ja helppoja pukea päälle. Pehmeät neuleet pitkällä helmalla ja lämpimät kaulahuivit on ihan ehdottomia talvikeleillä. Kesällä taas käytän paljon valkoista ja vaaleampia värisävyjä.

Turvallisten värien käyttöä virkistää erilaiset materiaalit ja värisävyt ja kun vaatteissa on mukava olla, se myös näkyy päälle päin. Lisäksi niitä on niin helppo yhdistellä keskenään ja välillä piristää jollain värikkäämmällä paidalla, huulipunalla tai muulla yksityiskohdalla.

Rakastan korkkareiden käyttöä, mutta tällaselle kävelylenkille tennarit on enemmän kun parhaat. Nykyään on niin tyylikkäitä ja kivoja malleja, ettei niitä enää ees erottele erillisiksi urheilukäyttöön pelkästään tarkoitetuiksi kengiksi.

Eilisellä kävelylenkillä kaivarissa sai jo varovaisesti avata takkia ja aurinkolaseille tuli käyttöä. Kyllä se aurinko vaan piristää, kaivarin kävelytiet oli täynnä perheitä, koiria, ja muita tyytyväisiä ulkoilijoita. Ensimmäiset rohkeimmat istui jo ulkoterasseilla kahvilla. Joten nyt voi virallisesti sanoa kevään alkaneen, näitä aurinkoisia päiviä lisää, kiitos!

Kaunista viikon alkua,

-Nina


0
Sisällön tarjoaa Blogger.

INSTAGRAM - @ninassusanne

Translate