Elokuun viimeinen

sunnuntaina, elokuuta 30, 2015
Kuun vaihde saa miettimään mennyttä kesää, ja muistelemaan kaikkea sitä, mitä on tapahtunut ja tehnyt. Kesäloma on loppujen lopuksi yleensä maksimissaan sen yhden kuukauden pituinen, niin tuntuis jotenkin hassulta puhua pelkästä lomasta ja siitä ajasta ainoastaan merkityksellisenä.

Arki ja kaikki siihen kuuluva on kuitenkin sitä, millaisena elämä menee suurimman osan ajasta eteenpäin. Loma on toki sitä aikaa, kun ei tarvi elää niin aikataulutetusti ja monet tekee niitä juttuja, mitä on suunniteltu ja odotettu pitkään, kuten lomareissuja.

Viikonloppu on kutistettu versio lomasta, jolloin voi herätä ja puuhailla juttuja omaan tahtiin ja suunnitella näkevänsä ystäviä ja käydä vaikka erilaisissa tapahtumissa. Moni jaksaa arjen odottaen taas tulevaa viikonloppua, mutta kuin lyhyt se onkaan, jos niistä viidestä muusta päivästä ei itsessään koe saavansa mitään iloa irti.

Ihan joka arki-iltakaan ei jaksa tietty lähteä kahville, lenkille, tai olla muutenkaan mitenkään sosiaalisesti aktiivinen tai seurallinen. Omassa kodissakin voi ihan huoletta nauttia niistä vapaahetkistä ja olla tekemättä mitään ilman sen suurempia paineita. Kuka muu meille niitä paineita asettaa, kuin minä itse?

Joten otetaanpas ihan iisisti, jos tänään väsyttää pyykätä, tai suoriutua muustakaan ylivoimaiselta tuntuvasta toiminnallisesta aktiviteetista, niin tulee se päivä seuraavakin.



 












Kuvat on tältä viikonlopulta, kun oltiin Jyväskylässä. Käytiin Laajavuoren metsäisissä maisemissa kävelyllä, jossa näkyi puolukoita, vadelmia ja muutama muu sunnuntaikävelijä. Metsässä kävellessä on ihan eri tunnelma, miks ihmeessä en oo tänä kesänä käyny kertaakaan Helsingin keskuspuistossa tai Nuuksiossa. Sellanen retki syksyn ohjelmalistalle!

Lauantaina käytiin Toivolan vanhalla pihalla aamupalalla Kahvila Muistossa, joka on ihana, nostalginen puutalo terassialueineen. Vielä tarkeni ulkona. Sen jälkeen lähdettiin kesän viimeiselle kolmen tunnin risteilylle Höyrylaiva Suomella Päijänteelle.


Rentouttavaa viikon alkua ja hymyjä arkeen,

-Nina




0

Kesä älä mee

maanantaina, elokuuta 24, 2015
Tää kesä helteineen on ainakin säätiedotusten mukaan aikalailla tässä, niin annan vielä itelleni luvan hehkuttaa viime viikonlopun kesäisillä kuvilla. Mulla alkaa auttamatta ahdistaa jo edessä oleva pimeys ja syksy ja talvi ja tuuli ja luita ja ytimiä hyytävä kylmyys. Tiedän, että ei auta marista, sieltä se tulee, mutta oon vaan niin henkeen ja vereen kesänlapsi.






Sunnuntaina lähdettiin aamupalan ja siivoilujen jälkeen pyöräilemään ja suuntana oli Kalasatamassa sijaitseva Ihana Kahvila. Paikka oli mulle nimeltä ja kuvista tuttu, mutta en ollu vielä koskaan niille kulmille eksynyt. Tää paikka ei oo nimittäin ihan ohikulkumatkalla, vaan kahvila löytyy tehdas-alueen keskeltä, meren ääreltä.









Merikonttiin rakennetun Ihana Kahvilan vieressä on Sup-lautojen vuokrauspiste, omatoimisauna ja matkan varrella Kalliosta Kalasatamaan voi ihastella 800 metriä pitkää aitaa, joka on täynnä makeita graffiteja. Ei siis ollenkaan tylsä pyöräilymatka aurinkoisena kesäpäivänä.


 





Ihanassa viehätti myös sen koruttomuus. Värikkäillä maaleilla, rennolla ulkoalueella säkkituoleineen ja riippumattoineen oli vaivattomasti saatu aikaiseksi viihtyisä ja näkemisen arvoinen paikka meren äärelle. Lapsiperheet oli myös huomioitu ja piha-alueelta löytyi mm. hauskat hiekkalaatikot ja aurinkovarjot.








Kahvilan valikoima oli kohtuullinen, ja kattava näin pienelle stopille. Kahvilan yhteydessä oli myynnissä myös kaikkea pientä ja söpöä, mm kierrätysmateriaalista valmistettuja sisustustavaroita.




 
 


Jätskien kadottua napaan siirryttiin naapuriin ja varattiin suppilaudat tunniksi 15€ hintaan. Odotellessa nautittiin aurinkosta ja chillistä sunnuntaitunnelmasta. Lautojen vapauduttua käytiin melomassa Mustikkamaan ja Korkeasaaren luona.


 



 



 



Aurinkolaseista tippu muuten kahvilassa istuessa linssi ja sitten suppailtiinkin hieman silmät sikkurassa, ilman aurinkolaseja, auringon heijastuessa meren pinnasta, ha ha.

Mahtavaa maanantai iltaa,

-Kesänlapsi





0

Hottia stuffia

sunnuntaina, elokuuta 23, 2015
Tää viikonloppu ei ollu edellistään huonompi, sillä musatunnelmissa jatkettiin edelleen Helsingin juhlaviikkojen tarjonnasta löytyneen Giorgio Moroderin keikalla. Kyseessähän on siis italialainen tuottaja ja säveltäjä, yks discomusiikin gran old man, mies, joka on säveltänyt biisejä aina 70-luvulta asti tähän päivään maailman isoimmille nimille. Donna Summerille tuotettu "I feel love" oli niitä ensimmäisiä hittejä ja tän päivän artisteista mm. Daft Punkin levyltä löytyy kappale nimeltä "Giorgio By Moroder".

Ennen illan pääesiintyjää huvilateltan porukkaa heilutti helsinkiläinen, elektronista musiikkia soittava bändi nimeltä Uusi Fantasia. Mulle tän orkesterin biisit oli ihan tuntemattomia, paitsi kappale nimeltä "Liian myöhään", jossa solistina toimii Freeman. Hauska ja energinen lämppäribändi, mutta tunnelma latautui ihan huippuunsa vasta, kun puoli ysiltä lavalle asteli Giorgio, avaten keikkansa, mun mielestä setin parhaalla biisillä, I feel love remix-versiolla ja legendaarisella avaussanoillaan; "My name is Giovanni Giorgio, but everybody calls me Giorgio". Muita esityslistalta löytyneitä biisejä oli mm. "Hot stuff",  "Right here, right now" ja "Déjà vu". Ihan mielettömiä biisejä, vaikken ensisijaisesti noin discomeiningeistä yleensä innostu.

Biisien kuuntelemisen lisäksi itse mies on näkemisen arvoinen. 74-vuotias discopappa, joka asettautuu lavalle läppärinsä taakse kuulokkeet korvilla soittamaan biittejä, niin kuin aina sitä tehneenä. En voinu olla hymyilemättä, kun musa alkoi soimaan ja tää reilu 70-vee herrasmies alkoi lyödä käsiä yhteen ja vetäs saman tien yleisön mukaansa. Tää ei ollu pelkkä dj-keikka ja hittibiisien suma, vaan osoitus siitä, kuinka jokainen voi iästään huolimatta tehdä just sitä mikä tuntuu hyvältä. Soittaa vaikka discobiisejä vanhuuden päivillään ja saada koko huvilateltan jengin pomppimaan eka tahdeista reilu tunnin keikan loppumetreille asti. Ihan ainutlaatuinen keikka ja mies.

Tää viikonloppu piti sisällään muutakin kivaa ohjelmaa, niistä lisää omassa postauksessaan. Tää elokuu keleineen antoi kyllä tälle kesälle ihan uudenlaisen lopetuksen. Ja hui, kohtahan se on jo syyskuu! Toivottavasti sielläkin on nautittu aurinkosta ja viikonlopusta. :)


 
 



 









 





0

Helppo ja herkullinen katkarapuavocado-nacho

torstaina, elokuuta 20, 2015
Me järjestettiin elokuun alussa ystäville juhlat, jossa yhtenä fingerfoodina tarjoiltiin katkarapuavocado-nachoja. Illan syötävistä löytyi jo kasvis- ja kinkkupiirakkaa, porosipsejä, graavilohileipiä ja näiden lisäksi joku toinen mereneläväherkku oli mietinnässä. Sellanen, mitä ois helppo syödä ja täyte ei sais olla liian kostea. Lisäksi pieni potku ja freessi maku oli kriteereinä.

Tän syötävän resepti syntyi kuin itsestään mun lemppari raaka-aineista, yhdistettynä katkarapuun. Täytteeseen tuli avocadoa, mistä sai tuorejuuston kanssa hyvän massan, toinen päätäyte oli luonnollisesti katkaravut. Makua tuomaan silppusin joukkoon chiliä ja valkosipulia. Lisäksi liiallista kalanmakua poistamaan limeä ja mausteeksi pippuria, vähän tuoretta korianteria ja vähän suolaa.

Avocado ja katkaravut on hyvä paloitella, mutta ei kuitenkaan ihan muussiksi, niin että tuntuma säilyy. Siirsin täytteen hetkeksi maustumaan jääkaappiin ja just ennen vieraiden tuloa laitoin reilu teelusikallisen verran täytettä per nacho. Koristeeksi voi silputa hieman korianteria. Makua en ehtinyt tarkistamaan(!) ennen esillepanoa, mut onneksi chiliä oli tarpeeksi, ja nachot just sopivan mausteisia.

Tässä siis vaihtelua tuova, ja helppo meksikolaisresepti vaikka illanistujaisiin, juoman ohessa nautittavaksi! Tai kuten meillä tänään, leffaeväänä. Latasin iTunes Storesta A Most Wanted Man -leffan, jossa on ainakin hyvät näyttelijät; Philip Seymour Hoffman, Willem Dafoe ja Rachel McAdams ja jännärin juonikin vaikutti mielenkiintoselta.

Toivottavasti joku saa reseptistä inspiksen, tää sai nimittäin kovasti kehuja illan vierailta. :)

Tarvitset:

-avocadoa
-katkarapuja
-tuorejuustoa (pärjäis melkeen ilmankin)
-limeä
-korianteria
-pippuria
-chiliä
-valkosipulia





 


0

Älä tule paha talvi, tule kaunis kesä - ihon hoidosta ja hyvinvoinnista

tiistaina, elokuuta 18, 2015
Kesä on sellasta aikaa, että aurinko päivettää ihoa ja talven esille tuomat varjot ja värittömyys häipyvät. Kesän lämpö ja kosteus pitävät ihonkin paremmassa kunnossa ja kosteusvoiteet ja -rasvat voi huoletta unohtaakin hetkeksi.

Kesäisin meikiksi riittää peitevoiteiden sijaan aurinkopuuteri poskipäille ja joku karkkiväri huulille ja silmämeikinkin voi jättää suht vaaleaksi, pelkkä ripsiväri (mun tapauksessa ripsenpidennykset) riittää. Kulmakarvat on kiva pitää edelleen siistinä ja hassua kyllä, että niitäkin voi aurinko hiukan vaalentaa.

Kesällä ihmiset pukeutuukin keskimääräistä värikkäämmin ja kevyemmin, kun taas talvi tuo mukanaan paksut vaatekerrokset ja tummemmat sävyt. Ja se rusketuskin häviää, nyyh. Oon sitä mieltä, et kun Suomessa kerran aurinko porottaa, ehkä hyvällä tuurilla pari-kolme kuukautta vuodesta vähän lämpimämmin, saa siitä jokainen nauttia tavallaan.

Auringonotossa turvallisuus täytyy ottaa huomioon toki ennen kaikkea, eikä ihon palamisen kans oo leikkimistä. Mut kun oppii tuntemaan ihonsa, pärjää sen kans ehkä paremmin läpi vaihtuvien vuodenaikojen ja kelien. Mun iho elää yks yhteen vuoden aikojen kanssa. Kesäisin on hyvä olla, mutta talvi ja kylmä viima saa ihon kuivumaan ja silloin saan huolehtia siitä ekstra tarkasti.

Syksyn alussa saan yleensä tsempattua itteeni vitamiinien ottamisessa ja yritän huolehtia, ettei talven merkit näkyis niin selkeesti naamasta. Heh, sitä ei voi kyllä kokonaan välttää, sillä mielialakin laskee helposti sään vaikutuksesta, eikä loskan sataessa naamalle kieltämättä jaksa oikein hymyilyttää.

Miten tästä alkavasta syksystä ja pimenevistä keleistä huolimatta sais silti yleisilmeen näyttämään pirteältä ja jostain kaivettua sitä ekstravaloa kasvoille? Elintavat on vähintäänkin puoleksi yhtä tärkeet, kuin omat päivittäiset kauneudenhoitorutiinit.

Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio, plus vesi. Ja tietty se liikunta. Usein kelien huonotessa ulkoliikunta vähenee ja kuntosalit täyttyy vanhoista ja uusista innokkaista asiakkaista. Ehkä mäkin löydän itteni juoksupolun sijaan pitkästä aikaa jumppasalista hikoilemasta discobiittien tahtiin, tai saan taas jatkettua viime syksynä alotettua joogaa. Ihan varmasti jokaiselle löytyy se oma liikuntasuosikki, mikä saa hymyn naamalle ja hien pintaan. Sit voi hyvällä omatunnolla kattoo illalla jotain hyvää sarjaa, tai uppoutua sohvalle vilttien alle, kun ulkona on pimeää ja kylmää.

Ollaan usein keskusteltu poikaystävän kans siitä, millasta ois asua Euroopan eteläosassa, tai jossain, missä ei talvellakaan mentäis ollenkaan miinusasteille. Ilman empiiristä tutkimustakin tiedän jo sanoa, että mun keholla ja mielellä ois parempi olla lämpimässä ympäri vuoden. Ihon kuivuuden lisäksi kylmyys vaikuttaa nimittäin kehoon ja lihaksiin sekä mielialaan. Mun hartiakivut ja päänsärky ilmestyy aina talven aikana, ja katoavat kesän tullen. Ei siis ihme, että odotan kesää aina innolla, sen lämmittävän auringon lisäksi.

Mutta näistäkin vuodenajan vaihteluista selviää, kun vaan löytää sen hyvän olon ja tsempin jostain sisältä, omasta itestä. Talvella voi tunnelmoida ja poltella kynttilöitä ja viettää sitä ihaninta kalenterivuoden juhlaa, joulua. Eikä se kylmyys ja koleus pitäis tulla kellekään yllätyksenä, joten miksei alkais jo miettimään, mitä ihania villapaitoja löytyis vaatekaupoista talven varalle, ja millon ois ihana lähtee lomailemaan vaikka lappiin ja päästä nauttimaan talvesta parhaimmillaan, lumisena.

Nautitaan päivä kerrallaan, nyt vielä aurinkoisesta ja lämpimästä elokuun lopusta.

-Nina







0

Flow-festarit 14.-16.8.2015






 
 


 



 









 
 

 
 

 





 





Flow:n kolmipäiväisillä festareilla oli juhlimassa kymmeniä tuhansia ihmisiä, ja niin olin myös minä! Ei vois olla makeempaa huipennusta kesälle, kuin olla nauttimassa livemusasta, hyvästä ruuasta ja fiiliksistä keskellä Helsingin keskustaa.

Aurinko helli meitä iltaan saakka, ja päivät aloitettiin etkoilemalla puistossa, josta siirryttiin iltapäivästä kuuntelemaan ekoja bändejä. Musan välissä ehti maistelemaan ruokaa festarialueen eri kojuista ja ruoka oli taas mielettömän hyvää. Järjestelyt toimi hyvin, ja pienillä asioilla oli otettu huomioon ympäristöystävällisyys. Mm. ruoka, tapahtumasähkönkäyttö ja Suomen suurin pyöräparkki oli kaikki osa toiminnan suunnittelua, niin että ympäristöä kulutettais mahdollisimman vähän. Peukut sille!

Perjantai polkastiin käyntiin Lianne La Havaksella, jonka jälkeen seurattiin CHIC featuring Nile Rodgersin mieletöntä showta ja klassikkobiisejä. Illan pimetessä päälavan eteen keräs porukkaa Major Lazer, ja siinä vaiheessa kengät lähti jalasta ja tanssittiin koko keikka.

Lauantaina fiilisteltiin alkuun ihanaa Reginaa ja Belle & Sebastiania. Vaikka tän illan kovin esiintyjä oli ehkä nimellisesti Pet Shop Boys, niin Years & Years oli kuitenkin ylivoimaisesti parempi nostattaja. Jos jalat ei ollu väsyneet eka illasta, niin nyt ainakin oli.

Sunnuntai on yleensä näillä festareilla pyhitetty chillailuun ja iisimpään menoon. Päivän eka keikka (meille) oli Emma Salokoski, jonka jälkeen heiluttiin Beckin tahtiin. Mulle illan odotetuin oli Tove Lo, joka veti mahtavan livekeikan Black Tentissä. Mahtavat festarit päätti illan isoin artisti Florence + The Machine. Ei voi muuta kuin kiittää ja kumartaa, Flow täytti taas odotukset.

Till we meet again, had a blast.


-Nina
0
Sisällön tarjoaa Blogger.

INSTAGRAM - @ninassusanne

Translate