Sosiaalisen median voima

perjantaina, heinäkuuta 31, 2015
Helsingissä järjestettiin alkuviikosta tapahtuma monikulttuurisuuden puolesta. Tapahtuman tarinaa ja alkua tuskin tarvii sen enempää kellekään avata. Aluksi ajattelin kirjottaa tänne tasa-arvosta ja monikulttuurisuudesta, mutta blaah. Viime päivien aikana on saatu lukea siitä niin paljon Facebookista ynnä muista medioista, että koko aihe tuntui jo puuduttavalta.

Jäin miettimään sitä, kuinka massiivinen voima on sosiaalisella medialla, ja kuinka siitä on lyhyessä ajassa tullu yks niitä näkyvimpiä väyliä tuoda asioita julki. On twitteriä, snapchattia, instagramia, blogeja, nettiyhteisöjä ja ties mitä muuta. Vähemmästäkin menee pää pyörälle.

Itse kuulun johonkin välimaastoon, neutraalimpaan massaan, enkä oo ihan ensimmäisenä perillä kaikista uusimmista applikaatioista ja palveluista. Puskaradio toimii hyvin.

Netissä liikkuva tieto muuttaa jatkuvasti muotoaan, ja nopeasti syntyy lumipallo-efekti, joka voi saada ihan valtavat mitat. Samalla kun hyvän asian puolesta puhutaan ja tehdään sitä näkyväksi, nousee tapetille lähes samassa määrin se nurjakin puoli. Ihmiset usein tekee omia tulkintoja ja itse pointti hukkuu kaiken kohun keskellä. Kuka sanoikaan, ja missä yhteydessä, mitä tehtiinkään, ja minkä vuoksi.

Netissä ihmiset ottaa kantaa helpommin ja yhtäkkiä niistä yksityisistä asioista tuleekin julkisia. Joidenkin ihmisten kohdalla Facebook on opettanut "tuntemaan", enemmän kuin ikinä arjessa kohdatessa oisin jostain henkilöstä tiennyt. Onneksi jokaisella on edelleen oikeus valita, mitä asioita seuraa ja minkä verran avaa itse sanaista arkkuaan.

Tän blogin kohdalla on välillä vaikea miettiä, miten asioista kirjottais henkilökohtaisesti ja merkityksellisesti, kuitenkaan levittelemättä kaikkea. Hankala selittää, mutta uskon, että useimmat meistä pohtii samaa seikkaa käyttäessään jotain julkista some-palvelua.

Mun lapsuudessa kirjotettiin tuoksupaperikirjeitä kavereille postilaatikkoon, sovittiin treffejä lankapuhelimella ja luettiin Sinä&Minää. Valokuvat otettiin kameralla, jonka filmirullasta teetettyjä kuvia laitettiin jälkeenpäin valokuva-albumiin. Musiikkia kuunneltiin c-kasetilta ja samalla kiinnitettiin oman huoneen seinälle Suosikin julisteita. Jouluna lähetettiin omatekoiset kortit läheisille. Ja näin teen edelleenkin, joskin ne kortit on vaan ostettu kaupasta. Ja hymyssä suin muistelen tota 90-luvun ihanaa nostalgiaa. Niin kaikki teki sillon ja nyt on hassua, jos jollain kouluun menevällä lapsella ei oo omaa puhelinta tai uusimpia chat-applikaatioita.





Ah sitä naurua, kun oisin löytäny jonku kuvan tähän musta pienenä, mutta ne taitaa olla siellä äidin albumeissa hyvässä tallessa. Yllä olevat kuvathan ei liity tekstiin muuta kuin tilantäytteenä. Muistoja Maltalta. Mut tänä viikonloppuna ei ollakaan Maltalla, vaan kotona Helsingissä, ja lauantaina ainakin tsekkailemassa menoja Kallio Block Partyissä.

Mahtavaa viikonlopun alkua!


-Nina




0

Sinä ja minä

keskiviikkona, heinäkuuta 29, 2015
Istuttiin rakkaan ystävän kanssa alas kahvikupin äärelle vaihtamaan kuulumisia. Puhuttiin töistä, lomasta, urheilusta ja arkikuulumisten jälkeen ajauduttiin keskustelemaan ihmissuhteista ja etenkin parisuhteista. Siinä vierähti tunti ja toinenkin, kun uppouduttiin pohtimaan kaikkia niitä ihmissuhteita, mitkä on omassa elämässä tärkeitä, ja miten oma tulkinta ja persoona vaikuttaa ihmissuhteisiin.

Tony Robbins -niminen life coach puhuu parisuhteista ja niistä säännöistä, mitä parisuhteessa luodaan. Luin kotiin päästyä netistä pari artikkelia tän tyypin jutuista, ja riippumatta siitä, oonko joka asiasta samaa mieltä, sai ne ajattelemaan ja herättelemään omia näkemyksiä.

Tässä muutamia pääpointteja, joita jäin miettimään. Nää on tärkeitä riippumatta siitä, onko sinkku, vai parisuhteessa, tai kuinka laajan sosiaalisen piirin ympärillä pyörii.


Suhde itseen
Se, mitä ajattelen itestäni, välittyy suoraan ympäristöön. Kun oon sinut itseni kanssa, on hyvä olla myös muiden kanssa. Huonona päivänä oma lenkkiseura riittää piristämään mieltä. Tai ehkä sillon just kaipaa sen maratonipuhelun auttavalle ystävälle, joka ymmärtää jo ensimmäisestä tavusta, että kuunteleva ystävä on paikallaan. Oma käytös on suora peili toisiin, toisin sanoen niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan.


Ennakko-odotukset ja -luulot
Nää liittyy ehkä eniten mun ajatuksissa parisuhde vrs. sinkku-elämään. Jokaisella on omat odotuksensa parisuhteelle, ja sinkkuelämä voikin ennen pitkää alkaa maistumaan puulta. Mikään tunne, tai onnellisuus ei rakennu kuitenkaan pelkästään näille odotuksille. Useimmiten nää odotukset ja uskomukset osoittautuukin aika päinvastaisiksi. Kukaan ei varmaan etukäteen tiedä sanoa, koska se sinkkuelämä muuttuukin parisuhteeksi, ja tunteet vie mukanaan. Rakkaus saa tekemään asioita toisen hyväksi, ja omasta onnellisuuden tavoittelusta tuleekin sillon meidän onnellisuuden tavoittelua.


Onnellinen ihmissuhde
Ihmissuhde on onnellisimmillaan, kun saat olla oma itsesi ja tietoisesti haluat tehdä asioita toisen vuoksi ja antaa ottamisen sijaan. Toisen vaatteille tehdään kaapista tilaa, ja arki saa lisää sisältöä, kun katetaankin astiat kahdelle. Nämä arjen pienet onnellisuuden hetket ja poikkeaminen normaalista rutiinista, sekä yllätykset ja panostaminen antaa suhteelle sitä alkuaikojen huumaa vielä monen seurusteluvuoden jälkeenkin.


Itsestäänselvyys
Toinen on siinä sua varten ja sä sitä. Arvostus, huomaavaisuus ja toisen rakastaminen ei saa koskaan loppua. Varsinkaan suomalaisessa kulttuurissa ei odoteta kukkakimppuja ja ylistyssanoja joka toinen väli, mutta sitäkin tärkeempänä pidän tekoja ja sitä huomaavaisuutta, mitä voi luonnollisesti toiselle osoittaa, ilman mitään rahalla ostettuja tavaroita.


"Oonko muistanut sanoa, että kiitos kun.." "Ihana, kun olit tehnyt.." "Oot niin kiva, kun.." "Mulla on niin hyvä olo, koska.."





Näiden asioiden pohtiminen aika ajoin tekee hyvää. Miten omat ajatukset ja käytös heijastuu ulospäin ja miten joku toinen kokee mun sanat ja toisinpäin.



Siinäpä vasta oli merkittävä kahvikupillinen. Kiitos V.


-Nina




0

Lomalta paluutunnelmat

Kakstoista päivää rentoilua auringossa, ulkona syömistä, hotellin palvelut käytettävissä ja tutustuminen uuteen kulttuuriin. Saa luvan kans jättää paikat siivoamatta, ruuan tekemättä ja nukkua vaikka keskellä päivää, tietämättä ees, mikä päivä on kyseessä. Se irtaantuminen kotiarjesta tapahtuu saman tien, kun pakataan kotiavaimet matkatavaroihin pohjimmaiseksi ja istutaan lentokoneeseen.

Lomafiiliksen voi tavoittaa toki ihan vaan lähtemällä lyhemmällekin reissulle. Pääasia on se, et lähtee pois kotoa. Hyvän loman jälkeen tulee myös luonnollisesti se tunne, että nyt on taas ihana palata kotiin. Osaa jotenkin arvostaa taas niitä pieniä asioita, mitkä on helppoja ja tuttuja täällä kotiympäristössä.

Paluumatkalla on jo niin kiva alottaa miettiin, kuin ihana on kömpiä siihen omaan sänkyyn nukkumaan. Oma, tuttu ja turvallinen sänky, jossa on maailman paras nukkua.

Sen lisäksi toiseks tärkeimpänä, r u o k a. Merenelävien, kalaruuan, simpukoiden ja muun Välimeren antimien tilalle jotain tuttua ja kotoista, no makaronilaatikkoa! Lapsuusaikojen ykkösherkku, taitaa olla muuten nykyäänkin lasten suosiossa. Ja sen kans tietty lapsuudesta tuttua punajuurisalaattia.

Perusmakaroonilaatikon ohjehan on ihan klassikko, ja tulee jokaiselta varmaan unissaankin joka ainesosan tarkkuudella, mutta mun versiossa siihen tulee kirsikkana kakun päälle vähän fetajuustoa. Ja toinen tärkeä juttu, sen päällimmäisen osan tulee olla rapeaa.

Makaronilaatikkoon tarvitset

-jauhelihaa 600g
-makaronia 1pss
-2 kananmunaa
-kermaa/maitoa 3dl
-sipulia
-tuoretta basilikaa
-fetajuustoa
-valkosipulia
-chiliä
-mausteita, mm. pippuria, valkopippuria, suolaa, paprikamaustetta
-juustoraastetta vähän päälle ripoteltuna

Pilko sipulit, chili ja basilika valmiiksi. Paista jauheliha, lisää loppuvaiheessa pilkkomasi ainekset ja mausteet. Keitä samalla makaroni ja heitä öljyttyyn vuokaan ja perässä jauhelihat. Sekoittele. Muista lisätä myös makaroniin suolaa keittovaiheessa. Ripottele seoksen päälle vähän fetaa ja sen jälkeen kaada päälle munamaitoseos, johon oon usein myös lisänny vähän mausteita. Lopuksi vähän juustoraastetta ja vuoka uuniin 225c asteeseen.

Aluksi oon pitänyt vuokaa ilman suojaa ja kun päällimmäinen osa on ruskistunut, lisään folion loppuajaksi vuoan päälle ja annan ruuan olla uunissa kokonaisuudessaan 20-30min, välillä tarkistellen.

Ruuan ollessa uunissa on hyvin aikaa valmistaa punajuurisalaattia pieni annos.


Punajuurisalaattiin tarvitset

-punajuuria, 4-5kpl
-kevätsipulia
-kermaviiliä
-puolikas omena
-maustekurkkua, vajaa puolikas
-pippuria
-suolaa
-sokeria
-sinappia

Pilko ainekset sopivan pieniksi ja lisää joukkoon kermaviili mausteineen. Herkullista makaronilaatikon kans!









Ruokalista oli mielessä varmaan jo koko viikolle, ja seuraavana makaronilaatikon jälkeen oli vuorossa poikaystävän tekemä superhyvä currykookoskana. Maltalla syötiin tosi vähän kanaa, tai mitään tulista ja mausteista, niin tää ruoka vei kyllä kielen taas mennessään.

Lomaa on vielä tää viikko jäljellä, ja tarkoituksena ois viettää tää loppuaika täällä Helsingissä, ihan vaan chillaillen ja puuhaillen, mitä mieleen juolahtaa. Ehdittiin me viime viikolla jo pyörähtää Porvoossakin. Sinne on aina niin ihana mennä, kun haluaa hetkeksi kaupungista pois.




 


 Koti ja kukat ne yhteen soppii. Edelliset oli unohtunu maljakkoon odottamaan reissulta palaajia.



Aamupalan tekoon, omassa keittiössä. Sitä ennen ehti lakata varpaankynnet, kun vaan osas päättää värin.



Kesällä kaikkialla Suomessa on kaunista. Pikkukaupungitkin herää eloon turistien täyttäessä kadut. Helsingissä otettiin pyörät alle, ja lähdettiin nauttimaan raikkaasta ulkoilmasta ja tuulenvireestä, +35c asteen helteiden sijaan.





Sinisen huvilan kahvilaan, Töölönlahden äärelle on ihana pysähtyä kahville ja jätskille pyörä- tai kävelylenkin lomassa. Tunnelma on aina jotenkin ihanan seesteinen ja mukava. Veden äärellä, ilman autojen melua saa jotenkin rauhassa ihastella kesää. Tää on yks kauneimpia kesäkahviloita Helsingissä.



Kesäistä viikon jatkoa!

-Nina





0

Maltan top 6 ravintolat

perjantaina, heinäkuuta 24, 2015
Maltan reissun aikana ehdittiin kokeilla useita ravintoloita ja selkeesti sieltä löyty pari suosikkiakin, mitkä haluan teille listata.



1. The Westin Dragonara Resort
 
Ekana aloitan meidän hotellin aamupalasta, sillä valikoima oli tosi laaja, ja sitäkin olennaisempaa oli se, että tarjolla olevat kasvikset ja hedelmät oli aina tuoreita ja niitä oli saatavilla. Runsaaseen valikoimaan ei ehtiny kyllästyä vajaassa kahdessa viikossa, mikä on yleensä tyypillistä hotelliaamupaloissa.
 
Hotellista löytyi lisäksi kolme muuta ravintolaa, joista yhdessä käytiin. Mentiin sinne eka iltana merinäköalan houkuttelemana, muuten lähdettiin aina hotellin ulkopuolelta löytyviin ravintoloihin.
 
 
 
 
leipää leikkeleellä, kananmunaa ja kasviksia,  // maustamatonta jogurttia marjoilla, kauraleseillä ja cashewpähkinöillä // greippimehua ja vesi // mini croissant
 
 
-
 
 
2. The Avenue
 
Tää oli ehkä meidän lemppari illallispaikka kaikista ja löytyi meidän hotellin läheltä, Placevillestä. Foursquaresta löytyi tääkin ravintola 8,7 arvosteluilla, ja ei menny kyllä pieleen tuo arvio. Yleensä terassilta löytyvät pöydät oli täynnä, mut 10min odottelun jälkeen saatiin jo pöytä. Ravintolassa oli kova kiirus, mut ruokaa ei joutunut kuitenkaan odotteleen mitenkään kohtuuttomasti. Hinta-laatusuhde oli täällä välimeren ravintolassa hyvin kohdillaan.
 
 

 


 
beef carpaccio // simpukkapasta // yrttilohi salaatilla
 
 
-
 
 
3. Maltese Mama
 
Täältä Pacevillen alueelta löytyvästä ravintolasta sai pääasiallisesti välimeren ruokaa ja maltalaisena erikoisuutena jänistä. Ruoka oli tosi hyvää ja henkilökunta ystävällistä. Alkuruuat oli tosin jo niin isoja, et toka kerralla käydessä muistin siirtyä suoraan pääruokaan talon puolesta tarjoiltavien bruchettaleipien jälkeen. Täällä maistettiin parasta viiniä, mitä reissun aikana satuttiin löytään. Maltese Mama on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, siellä on ihanan autenttinen tunnelma. Hotellissa ei ollut ilmaista Wi-Fi:ä, kuin aulassa, joten esimerkiks täällä ravintolassa sai käytettyä myös nettiä puhelimella.
 
Nää kuvat oli kaikista ne "ei niin herkullisen näköset", ehkä johtu myös kameran valotuksesta. Mut ruoka oli hämärästä ulkönäöstä huolimatta tosi hyvää.
 
 
 
 
bruschettaa ja maltalaista makkaraa sekä tapenadea // tonnikalapiirakka
(pääruuat jäi näköjään ruokahuumassa kuvaamatta. mut syötiin lohta ja jänistä)
 
 
-
 
 
4. D-Office
 
Mentiin Vallettaan eka kertaa sunnuntaina, jolloin suurin osa kaupoista olikin kiinni ja kadut aika tyhjillään ihmisistä. Joka puolella näky roskia edellispäivän katolilaisista pyhimysjuhlista ja osa kaduista oli koristeltu näyttävästi. Kävellessä ympäriinsä löydettiin pieneltä poikkikadulta tää söpö ravintola. Sisällä ois ollut paljon katseltavaa, mutta päädyttiin kuitenkin syömään ulos. Hyvä niin, koska alkuruuan jälkeen toiselle puolelle katua asteli tavaroineen hanuristi, joka alkoi valmistelemaan illan settiä. Herttanen vanhus viihdytti meidän illallistamista ihanilla klassikkobiiseillä, jotka sopi just noille historiallisille kujille ja sai ohikulkijat hetkeksi pysähtymään.
 
 
 

 


 
 
sinisimpukoita tomaattikastikkeessa // meriahventa
 
 
-
 
 
5. Kantina - Cafè & Wine
 
Seuraavalla kerralla mentäessä Vallettaan kaupatkin oli auki ja siinä kiertelyn aikana pysähdyttiin tähän kahvila-ravintolaan syömään jotain pientä. Tää käynti osottautui reissun halvimmaksi ruokailuksi. Mun club sandwich, limppari, ja kahvi maksoi yhteensä 12e. Pelkästä cappuccinosta sais Helsingissä maksaa melkeen 1/3 tosta hinnasta.
 
 

 


 
 
club sandwich salaatilla // burgeri ranskiksilla ja salaatilla // cappuccino
 
 
-
 
 
6. Club Sushi
 
Sushi toi mukavaa vaihtelua reissun aikana syötyihin kala-aterioihin. Hinnat oli vähän alle Suomen keskitason. Osa rullista mureni syödessä, mut kala oli hyvää ja annokset tosi kauniita. Paikka sinänsä ei ollut niitä idyllisimpiä, mut joka ravintolasta, niin kuin tästäkin, löytyi sisältä hyvä ilmastointi, jos halus kuumuutta karkuun.
 
 

 


 
 
sushia // asahi olutta
 
 
-
 
 
Koko reissun ajan syötiin aika kevyesti, päivällä kuumuudessa teki mieli syödä usein jotain raikasta salaattia ja illasta taas suomalaisesta ruokakulttuurista poiketen vähän raskaammin. Mentiin usein seiskan ja kasin välillä syömään ja jaettiin alkuruoka. Jälkkärit jäi väliin, sen sijaan olon viilentämiseksi päivän helteessä syötiin usein jätskit. Mun lemppari oli Oreo tuutti, namm.
 
Lämpötilat Maltalla oli muuten reilusti yli vuosittaisen keskiarvon, sillä asteita oli varmaan +35c ja vähän enemmänkin. Auringon laskettua lämpömittari pysy edelleen noin +26c. Kaikki hellemekot ja -vaatteet pääs siis melkein ekaa kertaa tälle kesää käyttöön. Reissun vaatetuksesta ja parista ostoksesta vois tehdä sit ehkä seuraavan postauksen.
 
 
 Ihanaa viikonloppua, toivottavasti se aurinko edes vähän lämmittäis.
 
-Nina
 
 
 
 
0

Maltan matkalainen

keskiviikkona, heinäkuuta 22, 2015
Pienen, no yli kahden viikon mittaisen, blogihiljaisuuden jälkeen täällä ollaan taas läppärin edessä innokkaana, naamataulu ehkä edelliskertaa hieman ruskettuneempana ja kroppa levänneenä. Edelliset kaks viikkoa kului nimittäin Maltalla lomailleissa. Ja lomailu sen kun jatkuu hurjat 1,5 viikkoa vielä, vaikkakin vähän viileämmissä merkeissä täällä koti-Suomessa.

Malta otti meidät vastaan kostean hikisillä plusasteilla ja rennolla tunnelmalla. Rasvaa, uimaan, rasvaa, varjoon, rasvaa. Muistinko sanoa, että aurinkorasvaa?









Hotelli oli ihan unelmapaikalla, meren äärellä, mutta kuitenkin vaan parin askeleen päässä ravintoloista ja ihmisvilinästä. Ja sitä vilinää kyllä riitti. Olin lukenut Maltan vilkkaasta yöelämästä jotain jo etukäteen, mutta jotenkin ehkä ohittanut sen osion, sillä yllätyin, kuinka baareja löyty joka lähtöön ihan hotellin nurkilta.

Baareja enemmän oltiin kiinnostuneita kuitenkin hyvistä ruokaravintoloista ja foursquaren avulla löydettiinkin ihan huippu mestoja. Merenelävät on se ykkösjuttu ruuissa, mutta myös italialainen keittiö näkyi selkeesti tarjonnassa. Hintataso oli hieman alle suomen, lukuun ottamatta tietenkin hotellin korkeempia ravintolahintoja. Meidän ruokakokemukset oli positiivisia, ja pari suosikkia löytyi ihan hotellin lähettyviltä. Niistä lisää ihan omassa postauksessaan, jotta tää ei venyis ihan suhteettoman pitkäksi.







Meidän hotelli, The Westin Dragonara Resort, löytyi Pacevillen alueelta ja täytti kyllä kaikki odotukset, mitä hyvältä majoitukselta voi toivoa. Lennot saatiin hankittua sen verta halvemmalla, et haluttiin panostaa hotelliin. Palvelu oli erinomaista ja hotelli oli enemmän kuin viihtysä, esim. kuntosalivermeet sai käyttöön koko lomailun ajaksi viiden euron hintaan (laukussa enemmän tilaa tuliaisostoksille!) ja alueelta löytyi useampi eri ravintola, Casino ym viihdykettä. Pakko myös mainita, että hotellissa kiinnitetään erityistä huomiota ympäristöystävällisyyteen ja terveydellisiin vaihtoehtoihin ruuassa.

Ja jaksettiinhan me oikeesti käyttääkin sitä kuntosalia. Ainakin alkureissusta. Paras sali mitä oon muuten reissatessa hotellien valikoimissa nähnyt, plus mielettömät näkymät juoksumatolta suoraan Välimerelle. Siis kuka siellä ulkona helteessä oikeesti jaksais juosta, kun saa hikoilla sisälläkin, heh.  


 

 
 




Pacevillen lisäksi viihdyttiin Maltan pääkaupungissa Vallettassa, joka oli yks kauneimpia alueita, missä käytiin. Vallettassa oli upeita, historiallisia rakennuksia, jotka oli kestäneet kauniisti aikaa. Tunnelma oli mukavan lepposa, vaikka kesä aikaan Maltalla on paljon kaikenlaisia tapahtumia, esim. viini- ja jazzfestarit. Ihmisiä on paljon, mutta ei kuitenkaan ahdistavasti.


Paikalliset ovat ystävällisiä ja puhuvat hyvää englantia hauskalla rr-aksentilla. "Welcome to ourrr rrestourrrant, would you like to orrrderr a drrink firrrst?" ja niin edespäin. Ravintoloissa oli mukava ja autenttinen fiilis.









Plussat

- LÄMPÖ, loputon aurinko eka silmäyksestä aamulla herätessä, aina ilta ysiin saakka, kun auringon laskiessa saa ihastella mieletöntä pastellitaivasta, ennen kuin pimeää maisemaa valaisee vaan yökerhojen ja hotellien valot.

- Kristallinkirkas vesi. Maltalla on Euroopan puhtaimmat vesistöt, ja on se vesi sen verran lämmintäkin, et tää vilukissa uskaltautuu sen kerran vuoteen ees uimaan.

- Vajaa neljän tunnin lennot Helsingistä.

- Mutkaton ja iisi tunnelma, lomafiilis taattu.


Miinukset

- Liian suuret annoskoot ravintoloissa, kun ei ikinä pääse jälkkäriin asti ja alkuruuan jälkeen alkaa jo hiki nousta.

- Kapeat kadut ja kaahailevat paikalliset. Reissuilla tulee paljon käveltyä ja Maltalla sai olla tarkkana, et ei eksyny autotielle autojen hurjastellessa ohi.









Kaiken kaikkiaan meidän reissu oli tosi onnistunut ja Malta oli, eka kertaa käydessä, täydellinen paikka viettää vajaa kaks viikkoa kesälomasta. Aurinkoa, vettä, hyvää ruokaa ja seuraa ja ennen kaikkea ihania, uusia tarinoita ja kokemuksia rikkaampana. Kesä jatkuu Suomessa hetken vielä lomaillen, ja uusista matkoista jo haaveillen.



Kuullaan taas pian,

Nina














2

Busy doing nothing

sunnuntaina, heinäkuuta 05, 2015
Tuntuu, että arki on aina kiireistä ja aikataulutettua. Ihmiset miettii jatkuvasti tulevaa, mitä huomenna olikaan töiden jälkeen ohjelmassa ja mitä viikonloppuna pitää ehtiä ja muistaa tehdä.

Ylläri ylläri, oon aika samankaltainen ja joudun elämään työaikojen, ja muiden aikataulujen kanssa. Niin tylsää, kun ei saa kaikesta päättää itse. Mutta mitä vähemmän niitä pakollisia aikatauluja asetan, sen stressittömämpää olo on.

Usein perheelliset ystävät puhuu siitä, kuinka toimeton olo on, kun lapset on viety hoitoon ja yhtäkkiä löytyykin omaa vapaa-aikaa. "Mitä sitä sitten tekee?" "Mitenköhän lapsilla menee?" "Pitäskö vaikka siivota." No ei todellakaan. N a u t t i k a a. Lähtekää pois kotoa tutuista nurkista ja tehkää jotain hauskaa.

Hetkessä elämisen taito on sellanen asia, mikä herkästi unohtuu. Kun oikeesti miettii, mitä on ne asiat just nyt, mitkä tuntuu hyvältä, ja mistä asioista on onnellinen, niitä onkin loppujen lopuksi aika paljon.

Mua hymyilyttää just nyt se, että mun loma alkoi ja oon saanut viettää aikaa ihmisten kanssa, joita en hetkeen oo nähnyt. Sain varastoon pitkäksi aikaa hyvää oloa, ja naurua, ja ihania muistoja. Ja se loma on vasta edessä päin!

Me lähdetään poikaystävän kans neljän päivän päästä reissuun ja sillon pääsen parhaiten rentoutumaan. Reilu viikon nettipimennossa eläminen tekee todella hyvää. En nää hetkeen, mitä ihmiset päivittää facebookiin, tai mistä Suomen lööpeissä kirjotetaan, ja vitsit se tekee hyvää. 

Asiat on varmasti ennallaan, kun palaan reissun jälkeen takas kotiin. Ehkä pari laskua odottaa ovella ja jääkaappi ammottaa tyhjyyttään. Mut nyt missiona on päättää, minkä väriset bikinit pakkaan laukkuun, mitä lukemista otan mukaan ja niin edelleen.







Nautinnollisia kesäpäiviä ja -hetkiä sinne!

-Kesäesa
0
Sisällön tarjoaa Blogger.

INSTAGRAM - @ninassusanne

Translate