Kaunis aamu

Ladatessani ylläolevia aurinkoisia aamukuvia blogiin täällä kotona koneen äärellä, alkoi yhtäkkiä jyrähdellä. Ukkonen metelöi ulkona ja vettä alkoi sataa kaatamalla. Oli pakko keskeyttää näpyttely, ja mennä ihailemaan synkkää taivasta avonaisesta ikkunasta. Miten jäätävä tunnelma, suoraan kuin jostain leffasta.

Ukkosenilmassa on jotain niin jännittävää. Ensin kaikkialla synkistyy, sitten koko taivas välähtää ja jossain jyrisee. Pian vettä tulvii jokaisesta rännistä ja ihmiset juoksee niin kuin henkensä edestä sateen suojaan. Joku antaa sen kastella.

Sade puhdistaa ja uudistaa. Se saa pölyiset, kuivat kadut loistamaan ja ilman tuoksumaan raikkaalle.

Lapsuudesta asti iskostetut tärkeät ohjeet ukkosen ilmestyessä muistuvat edelleen mieleen, älä mene puun alle, otetaan sähkölaitteet pois seinästä, lasketaan välähdyksestä, kuinka kaukana ukkonen on ja niin edelleen. Seuraavana päivänä uutisoidaan, missä päin Suomea ukkonen on eniten jyrissyt ja aiheuttanut kenties tuhojaan.

Ja nyt se jo loppui, ennen kuin ehti kunnolla edes alkaakaan. Toivottavasti tälle kesää jyrähtelee, paistaa ja sataa vielä monet kerrat.



Kaunis, ihana kesä.

0

Tuo mulle lämpöö

 



..vie mut aurinkoon. Valmiina lähtöön, yy, kaa, koo, nee, vii, kuu!



Tässä viimeiset pari viikkoa mulla on jo kovasti kutkutellut kesäloma ajatuksissa.. ..jos ihan vaan vähän lipsahtais unirytmi, kuumuus tuntuis iholla ja sais herätä uuteen päivään vailla sen suurempia suunnitelmia ja huolen häivää.

 

Oon antanut itelleni luvan jo lomahymyyn, sillä Helsinki on jo täynnä kesäturisteja ja kieltämättä aika ihanaltahan se tuntuu päästä viettämään neljä viikkoa pelkän lomailun merkeissä.

 

Vähän aikaa pitää vielä pinnistellä ja laskea päiviä. Viis päivää lomaan, ja toiset viis siihen päälle, niin lentokone vie meidät välimeren rannoille, Maltalle. En ehkä kestä. Onneks oon ihan sinut tän mun odotusjännityksen kanssa, ja antanut sille luvan päästä valloilleen.

 

Se odotusfiilis on osa tarinaa ja kun siihen tottuu, niin on jo tilaa ajatella ihan vaan sitä lomailuakin. Oli se loma viikon, kaks tai yli kuukauden, niin toivon, että jokaiselta löytyy ne hyvät fiilikset ja ihanat ihmiset ympäriltä, kenen kans hehkuttaa vaikka yötöntä yötä siideri kädessä, pakata eväät laukkuun ja lähtee puistoon, kastella hiukset kaatosateessa ja ottaa ikimuistoisia valokuvia parhaista hetkistä. Aijai jai.

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Nää kuvat on Dubaista viime keväänä. Arabiemiraatit on aika ideaali matkakohde pimeän ja kylmän Suomen talven jälkeen. Ja tää aurinkoparatiisi on vain 5 tunnin lentomatkan päästä. Dubaista löytyy sitä, tätä ja tuota, luksuksesta koskemattomaan aavikkoon. Jatkuva rakentaminen ja "näyttämisenhalu" ei silti vie pois sitä nautintoa, minkä lomalta saa.

Postauksen otsikon myötä aloin miettiin tän kesän suomihitti-biisejä, minkä tahtiin tanssitaan yön pikkutunneilla ja mikä tuo kesän 2015 mieleen ens talvena. Jukkapojan äkxysexy ei nyt eka kuulemalta aiheuta mitään väristyksiä, Kasmir ihan menettelee ja mitäs muita näitä nyt on. Arttu Wiskarin Kahvimaito biisi on keikkunut otsikoissa tän viikon ajan sanotuksista johtuen. "Kesähitistä on turha etsiä syvällistä sanomaa", näin se taitaa todellakin tän kyseisen biisin kohdalla olla.

Viime kesäiset biisit on vielä hyvässä muistissa. Niistä on hyvä alottaa. Brädin sanoin; oo, padapapadaa, lämpöö. Ooh, mahtavaa uutta viikon alkua kaikille, ehkä se aurinkokin alkaa vihdoin lämmittää!

2

Mudcake sydämet

Mmmm, suklaa. Jos tarjolla on maailman kaikki herkut, valitsen suklaakakun. Ja jos saa esittää lisätoiveen, vaniljakermajäätelön kera, kiitos.

Tässä simppeli, maailman helpoin ohje mudcake leivonnaiseen. Yleensä teen sen pyöreään vuokaan, mutta tällä kertaa kaadoin seoksen suorakulmaiseen vuokaan, ja kakun valmistuttua ja viilennyttyä leikkasin piparkakkumuotilla kakusta pieniä sydämen muotoisia annospaloja.

Lyön vetoa, että hyvä ulkonäkö tekee syötävästä vielä parempaa ja pieniä palojahan on aina lupa ottaa lisää. ;)






Tän tarvikelistan muistaa ilman paperia ja kynääkin, tarvitset siis

- 6 kananmunaa
- 1 3/4 dl sokeria
- 350 g tummaa suklaata
- 125 g voita
- 1 dl vehnäjauhoja

Lämmitä uuni 225 asteeseen. Ota esille pyöreä vuoka ja voitele sekä jauhota pohja sekä reunat valmiiksi.

Erottele valkuaiset ja keltuaiset toisistaan. Vatkaa keltuaiset ja sokeri keskenään vaahdoksi. Lisää vehnäjauhot.

Sulata voi ja paloittele suklaa perään kattilaan. Kun suklaa on sulanut, lisää 1-2 rkl vettä tipotellen.  Varo kuumentamasta liikaa. Sekoita sulanut suklaa keltuais-sokeriseokseen.

Lopuksi vaahdota valkuaiset ja nostele vaahto suklaaseokseen. Kaada lopuksi vuokaan ja aseta uuniin keskitasolle. Kypsennysaika on 10-20 min, riippuen uunista ja siitä, kuinka valuvan haluat kakusta.

Pidin kakkua uunissa 20 min, jotta sydämet pysyis koossa. Kakku oli kuitenkin kostean tahmeaa, juuri sellaista kuin mudcaken tulee ollakin.

Herkuttele kakkua esimerkiksi vaniljajäätelön kera. En oo vielä tavannut ihmistä, jota tää kakku ei ois hurmannut, ja näitä perusaineksia usein löytyykin kotoa kaapista.

 

"Best things are made of simple ingredients"

0

Happy birthday to me

Viime viikolla juhlistettiin mun synttäreitä syömällä ravintola Murussa. Se paikka on aina vaan suosittu, sillä ruuan laatuun ja makuun todella panostetaan ja palvelu on erinomaista.

Murun menu vaihtelee sesongin ja saatavilla olevien raaka-aineiden mukaan, joten ruokalajit voi vaihdella tiuhaankin. On aina yhtä jännittävää kurkata, mitä listalta löytyy, silloin tällöin pari kertaa vuoteen, kun siellä tulee käytyä.

Alkuruokana söin kylmää kurkkukeittoa, pääruuaksi karitsaa ja jälkkäriksi lakritsi eclairea, eli ranskalaista tuulihattutaikinasta tehtyä leivosta mustaherukanlehti sorbeella. Just. Joko valuu kuola?

Alkukeitto oli freessi alotus dinnerille. Ei ihan ensikuulemalla arvais, että kurkusta pääraaka-aineena saa noin herkullisen keiton. Ja kuinka kaunis annos! Annoksen visuaalinen viimeistely ja väriyhdistelmät oli jo itsessään silmänruokaa.

Kylmän alkukeiton jälkeen lämmin pääruoka, joka sisälsi karitsan kylkeä ja kareeta vadouvan hollandaise kastikkeen kanssa, maistui todella hyvältä. Murea liha ja kasvislisukkeet oli täydellinen kombo. Etenkin sienistä oli saatu parhaat puolet esiin. Tuhdimman puoleisen hollandaise kastikkeen jätin vähemmälle, sillä annoksen raaka-aineiden maut itsessään olivat riittävä yhdistelmä mun makuun. Mitä muuta voi kesä-Suomessa toivoa, kuin kauden maistuvia juureksia taidokkaasti valmistettuna.

Jälkkärille löytyi just ja just tilaa, kun alku- ja pääruoka oli nautittu viinien kera. Murusta löytyy kattava viinilista, joten joka ruokalajille varmasti löytyy siihen sopiva viini kylkeen. Lakritsi tuulihattu-jälkkäri teki tehtävänsä, ja tämä synttärisankari oli tosi, tosi iloinen ja kiitollinen alusta loppuun herkullisesta illallis-ylläristä.

En olis voinut keksiä parempaa ravintolaa juhlistamaan mun synttäreitä. Erityiseen illanviettoon ja hyvänruuan nautiskelijoilla askeleet kohti Fredrikinkatu 41:stä Helsingissä, klassista ranskalaiskeittiötä edustavaa ruokaa ja ihanaa tunnelmaa idyllisessä ravintola Murussa.















Vielä reilu kakskyt vee! ;)

-Nina

0

Surffaamaan

Pari viikkoa sitten käytiin kokeilemassa surffausta Sirius Sportissa Pyhtäällä. Helsingistä ajaessa matka kestää noin 1,5h ja perille pääsee parhaiten omalla autolla. Tunnin surffaus maksaa 25€ per surffari.

Sessio aloitetaan opastusvideolla, (mikä oli aika turha) ja sen jälkeen siirrytään itse asiaan ohjaajan opastuksella altailla. Surffaus toteutetaan isoissa liukumäkialtaissa, missä vesi virtaa alhaalta ylös. Surffaus aloitetaan bodyboardingista, eli harjoitellaan leveällä laudalla mahallaan laudan ohjausta ja liikettä vedessä. Tän jälkeen siirrytään siihen oikeaan surffaukseen, eli flowboardingiin. Lautoja löytyy kahta leveyttä, ja surffaus seisten aloitetaan ohjaajan antaessa alkutukea köydellä. Oikean asennon ja flown löytyessä köysi jätetään pois.

Joka surffauskerta laudalla päättyy, kun tasapaino pettää ja lauta lähtee alta (tai hallitusti ohjaat laudan reunaan ja annat seuraavalle vuoron). Kaikki turvallisuusasiat käydään tarkkaan läpi alussa ja maalaisjärjellä, omien taitojen mukaisesti edetään tässäkin lajissa.

Ja oliko se hauskaa? No olihan se aivan sikahauskaa!!!! Hihkuin intoa saman tien, kun saavuttiin valtavaan halliin ja isoista ikkunoista näkyi altaat ja paineella syöksyvä vesi. Adrenaliini nousi saman tien ja en malttanut odottaa altaaseen pääsyä. Märkäpuvut päälle ja eikun menoksi. Ensimmäiset kokeilut laudalla ja pyllähdykset sai aikaan innostuksen sekaisen naurun ja halun nousta uudestaan ja uudestaan laudan päälle.

Kehitystä tapahtui joka kierroksella, ja tasapainon pysyessä hanskassa, pystyi lautaa jo jonkin verran ohjailemaankin. Jeee, I made it! Uus laji on aina mielenkiintosta oppia, vesi elementtinä on jännä ja tää oli kaiken lisäksi vielä tosi hauskaa, ja nimenomaan porukalla, kun omaa vuoroa odotellessa saat tsempata kaveria ja ehkä vähän nauraakin, kun lähes kaks metrinen mies kippaa veteen. Heh. :)

Jos löytyy seikkailumieltä ja intoa uusiin lajeihin, älä jätä kokeilematta tätäkään hupailua. Ja tää oli hyvää treeniä myös kaiken lisäksi.

Hiih, koska mennään taas?!
















Toivottavasti kaikilla on ollut mukava juhannus, säästä riippumatta. Hyvää seuraa ja ruokaa, ja muistorikkaita hetkiä Suomen ihanassa kesäyössä.

Ihanaa viikonlopun jatkoa!

-Nina

0

Meksikolainen ruoka

All You Need Is White blogin Satu  kirjoitti kesäjuhlistaan meksikolaisella teemalla. Meksikolainen ruoka on myös mun suurta herkkua. Sen jälkeen, kun oon itse alkanut tekemään salsan ja quaqamolen, en oo halunnut syödä enää kaupan hyllyjen valmiskastikkeita.

Tässä ruuassa pätee sama periaate, kuin muussakin kokkailussa, itse tehty on parasta. Yhä enemmän oon alkanut viime vuosien aikana miettiin, mitä pistän suuhuni. Ja sitä kautta kokkailusta omassa keittiössä on tullut ihana harrastus.

Puhtaat raaka-aineet ja ruuan valmistaminen alusta loppuun tekee siitä itelle jotenkin merkityksellisempää. Kotona kokkailu saa ihan uuden lähtökohdan, kun on aikaa suunnitella ja tehdä ruoka rauhassa. Lisäksi tietenkin hyvä seura täydentää fiiliksen. Mikäs sen mukavampaa, kuin kokkailla vaikka lauantai-illan ratoksi meksikolaista ja pyytää pari ystävää kylään.

Ohjeista löytyy monenlaisia variaatioita, mutta nää seuraavat on mun lemppareita ja ehdottomia syödessä tacoja ja tortilloja.

Salsaan tarvitset

-tomaattia
-punasipulia
-valkosipulia
-chiliä
-limeä
-korianteria
-pippuria
-suolaa

Silppua kaikki ainekset keskenään ja anna maustua hetki ennen syömistä. Määriä en kirjannut ollenkaan, koska maku ratkaisee. Tomaattien pilkkomisesta on hyvä aloittaa (niitä kannattaa olla ainakin 4-5kpl), ja muita aineksia lisätään tuomaan makua. Tarkasta tekovaiheessa tulisuus ja korianterin määrä, niin saat oikeanlaisen lopputuloksen.

Jos "perussalsan" lisäksi haluaa tuunattua versiota, niin katkarapu-avocadosalsa vie kielen mennessään. Eli normaaliaineksien lisäksi salsaan lisätään katkarapuja ja pilkottu avocado.

 

Quaqamoleen tarvitset

-avocadoja, 1-3kpl, riippuen kuinka ison satsin haluat
-tomaattia 1-2, tuo sopivasti nestettä
-limen mehua
-pippuria
-suolaa
-sokeria
-chiliä
-korianteria
-valkosipulia

Pilko avocado, niin ettei siitä tule kuitenkaan ihan mössöä. Lisää muut ainekset ja jätä kastike myös hetkeksi maustumaan.

Tulisten kastikkeiden rinnalle oon tehnyt aina simppelin, raikkaan kermaviilikastikkeen, jota voi
lisätä pienen määrän annokseen. Siihen tarvitset:

-kermaviilipurkin
-fetajuustoa, muutamia murusia tuomaan makua ja rakennetta
-pippuria
-suolaa
-limeä
-korianteria

Sillä aikaa, kun kastikkeet on maustumassa, kypsennä kana/liha ja lämmitä tacot ja tortillat. Kastikkeiden lisäksi lisää annokseen tuoretta salaatinlehteä ja juustoraastetta halutessa.

Viimeksi paistoin kanan vaihteen vuoksi uunissa. Kaadoin kanasuikaleiden päälle öljymausteseoksen ja levitin ne pellille. Uunissa kypsentäminen teki kanasta vähän rapeampaa, kuin pannulla valmistaessa. Sitten ainekset tortillan/tacon sisään ja ääntä kohti.

Jos haluaa mennä nauttimaan herkullista, meksikolaista ruokaa Helsingin ravintoloihin, niin mun ehdoton suosikki on Patrona Annankadulla. Ravintolan henkilökunta on ystävällistä ja ruuan lisäksi paikka on erittäin viihtyisä. Sieltä löytyy oikeaa meksikolaisfiilistä ja autenttista ruokaa.



Herkullisia hetkiä ruuan äärellä,

-Nina

0

Kesähiukset

Iiks, taas on se aika vuodesta, kun saan aikaiseksi varattua ystävä-kampaajalleni ajan ja pitkän mietinnän jälkeen päätettyä mitä mun hiuksille tehdään. Käytän kampaamopalveluita tosi harvoin, 1-2 kertaa vuoteen, loput vuodesta pärjään "omilla parturointitaidoillani" (hups, kirjoitinko tuon just) ja luonnollisella hiussävylläni. Hiustenhoitotuotteet ostan aina kampaamon valikoimista.

Yläasteikäisenä oon kokeillut kotitekoiset blondaukset ja erilaiset lyhyet hiusmallit ja sen jälkeen viisastuneena antanut oman värin ja hiusten kasvaa suht pitkäksi. Oon leikannut vaan aika ajoin kuivat latvat pois.

Pitkästä hiusmallista saa juhliin kivoja kampauksia ja arkena tukka on helppo heittää vaan ponnarille. Siinä ehkä olennaisimmat syyt pitkille hiuksilleni. Oishan se kiva joskus repäistä ja leikata vaikka polkka, mutta ei. Raidat tai sävyn kirkastus on se mun juttu ja nuoruusajoista on sen verran tullut järkeä päähän, et sen värjäyksen sentään saa hoitaa ammattilainen.

Parturi-Kampaamo L'mouksessa, Lapinlahdenkadulla Helsingissä laitettiin tänään mun päähän vaaleita raitoja ja leikattiin pari senttiä latvoista. Raitoja laitettiin tiheinä, pikkuosioina päälaelta korvien korkeudelle. Alaosaan hiuksia jäi siis oma väri, kun toiveena oli vaan vaalentaa yleissävyä värjäämättä koko päätä. Ja vaalenihan se. Hih, nyt on kesäaurinko vaalentanut kertaheitolla.

 

Jotta vaalennusraitojen sävy pysyis halutun sävyisenä, on hyvä käyttää hopeashampoota. Ja
mahdollisuuksien mukaan välttää aurinkoa ja kuumuutta. Mun arkirutiineihin hiuksien kanssa kuuluu Tigin shampoo ja - hoitoaine, ja hiuslakka. Sen lisäksi käytän lämpösuihketta hiuksia kihartaessa. Öljyhoitoa silloin tällöin latvoihin, ja mun tukka on pysynyt suht tyytyväisenä.

Kesäisiin juhliin sopii loistavasti sotkunuttura, lettikampaus tai vaikka loivat kiharat rennosti auki. Viime kuussa ollessani vieraana häissä tein itelleni juuri tällaisen kiharapohjaisen löysän nutturan. Kiharapohjasta on hyvä lähteä työstämään erilaisia kampauksia. Mun oma hiuslaatu on suora ja liukas, joten kiharia hiuksia on paljon helpompi laittaa.

Jakausta vaihtamalla ja hiuksia kihartamalla raidatkin tulevat ihan eri tavalla esiin. Parhaimmillaan kiharat on mun päässä parin päivän jälkeen kihartamisesta, kun ne on vähän loiventuneet. Ja niillä pärjääkin useamman päivän, kun vaihtelee avonaisista hiuksista ponnariin ja nutturaan. Eikä näin ollen kihartamisesta oo suurta haittaa hiuksille. Kiharat säilyy hyvin muodossaan, kun pitää yöllä ponnaria päässä hiukset kiepautettuna toiseen kertaan löysästi lenksun ympäri.

Hiusten värjäys ja vaikutusaika, pesu, kuivaus ja leikkaus vei kampaamokäynnillä aikaa
kokonaisuudessaan kolme tuntia. Tässä ajassa ehdittiin hyvin vaihtamaan kuulumiset ja bonusseuralaisena ihana havannankoira nimeltä Viola viihdyttämässä meitä. Kiitos Sailalle superhyvästä lopputuloksesta!






Seuraavalla kerralla voisin tehdä postauksen kampauksista kesän juhliin. Ja ottaa parempia kuvia, missä näkyy uus hiussävy.

Mukavaa viikon jatkoa!

-Nina

0

Idyllinen Porvoo

Päästäänkö veneilemään ja muistetaanhan käydä Brunbergillä...onkohan mulla nyt tarpeeksi lämmintä vaatetta mukana ja mitähän hyvää kokattais..  toivottavasti aurinko paistaa, ja ei se edes haittaa, vaikkei paistais. Koska Porvoo. <3

Vietettiin tää viikonloppu Porvoossa ja aina sinne lähtiessä jo miettii, koskahan taas seuraavan kerran mennään. Siellä päästään viettämään aikaa luonnon läheisyydessä, heräämään aamulla linnun lauluun, syömään aamiaista terassilla ja rentoutumaan.

Porvoossa on kaunista ja kotoista, mukulakivikadut, värikkäät puutalot ja söpöt pikkukahvilat ja putiikit Porvoonjoen varrella houkuttelee monia turisteja varsinkin kesäisin.

"Täällä ois varmaan kiva asua", on se fiilis mikä mulle usein tulee siellä käydessä.



Yks Porvoon suosituimpia ja mainitsemisen arvoisia ravintoloita on ehdottomasti Timbaali, josta saa superhyviä etanoita. Muita kivoja paikkoja on esimerkiksi Paahtimo, jonka kesäterassi avautuu Porvoonjoelle, josta veneilijät voi rantautua sisään. Laajan olut- ja kahvivalikoiman lisäksi Paahtimosta löytyy pientä syötävää. Vanhan kaupungin puolelta löytyy kivoja pikku sisustusputiikkeja, joissa on kiva piipahtaa, vaikkei edes ostais mitään.


Ihanaa viikon alkua!

-Nina

0